Suunvuoron arkisto
Nimi: Esa Kärnä
Titteli: Yrittäjä
Työnantaja: Kärnä Oy
--------------------------------------------------------------------------------------------
Kysymykset:
Millainen koulutus sinulla on?
Olen käynyt ammattikoulun metallilinjan. Armeijan jälkeen suoritin oppisopimuskoulutuksena myös kauppaoppilaitoksen opinnot.
Kuinka päädyit suojainalalle/työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?
Olen sananmukaisesti kasvanut alalle. Vanhemmillani oli alan yritys, joten vapaa-ajan juoksurahat tehtiin vanhempien yrityksessä. Ensimmäinen tehtäväni oli saumurin käyttö, tein Saurilan Timon yritykselle maalarinhuppuja, ns. paperihuppuja maalipölyltä suojautumista varten. 80-luvulla tarkastin ja korjailin satamanostoliinoja, joita koevedettiin koulun jälkeen illalla. Pleissasin 16mm tukiköysiä viikonloppuisin ja koulun jälkeen. Jo 17-vuotiaana olin kehittelemässä isäni mukana pylvästyöskentelijän tukivyötä ja pelastustekniikoita Telelle, siitä varsinaisesti alkoi työskentely putoamissuojainten parissa. Armeijan jälkeen siirryin täysipäiväisesti oppisopimuksella vanhempieni yritykseen. Omistajaksi ryhdyin vuonna 2002 ja yrityksen toimitusjohtaja minusta tuli 2000.
Mikä työssäsi inspiroi?
Työlläni ja tietotaidollani turvaan jonkun ihmisen työpäivän ja hän pääsee turvallisesti kotiin. Tavoitteena on myös työntekijöiden työtaakan helpottaminen ja ergonomian parantaminen. Pystyn auttamaan ihmisiä työni kautta ja yksikään päivä ei ole samanlainen. Työssäni voin käyttää vuosien varrella kertynyttä tietotaitoa ja perustamaan uusia ratkaisuja aiemmin oppimani varaan.
Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?
Enimmäkseen sähkö-, tele- ja voimajohtoalan ihmisten kanssa. Olen ollut jo nuoresta asti tämän alan kanssa tekemisissä. Siinä on nähnyt koko kehityskaaren – miten tehtiin ennen ja miten tehdään nyt. Headpower – kattojärjestön ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa teen yhteistyötä: konsultointia, tarkastuksia ja huoltotöitä.
Mitä haluaisit vielä oppia?
Delegoimaan omia töitäni muille. Minulla on taipumus yrittää hoitaa kaikki itse, vaikka ei tarvitsisi. Tietotaidon kun jollain tavalla onnistuisi siirtämään toiselle helposti, delegointi ei olisi vaikeaa.
Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?
Voisin huolehtia työssä jaksamisesta paremminkin. Reissupäiviä on paljon ja yritän huolehtia siitä, että käyn iltaisin ulkoilemassa ja pyöräilemässä maastossa. Kuljetan pyörää työmatkoilla mukana. Iltaisin tulee työpäivän jälkeen vastailtua sähköposteihin.
Asiakkaan luona työturvallisuudesta huolehditaan asiakkaan vaatimusten mukaan. Käytän työssäni jatkuvasti suojaimia: turvajalkineet, suojalasit jne. ovat koko ajan käytössä. Tien päällä huolehdin siitä, että en aja väsyneenä. Harrastan 15 min torkkuja tien sivussa, jos olen oikein väsynyt. Paljon työkseen matkustavalla liikenne on suurin riski, joten tauottaminen on erittäin tärkeää. Lähden aina ajoissa, jotta ei tule kiire ja ehdin ottaa taukoja tarpeen mukaan.
Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?
Kymmenen vuoden päästä työuraa on vielä jäljellä. Toivon että minun ei enää tarvitse ajaa jokaista kilometriä itse, vaan joku toinenkin pystyy hoitamaan asioita.
Vaikka teemme paljon töitä, työturvallisuus ei ole kymmenen vuoden päästä valmis. Toivon, että siihen mennessä myös työntekijöillä on ymmärrys, että kysymys on heidän turvallisuudestaan, ei ainoastaan lain kirjaimen täyttämisestä. Kymmenen vuoden päästä myydään edelleen suojaimia, mutta en usko että mitään erityisen radikaalia keksitään ainakaan putoamissuojauksen osalta - samat fysiikan lait pätevät edelleen. Ehkä jotkin tekniset ratkaisut ovat edenneet niin, että henkilön ei tarvitse fyysisesti suorittaa työtehtäviä kaikissa paikoissa, vaan esimerkiksi robotti voi tehdä huoltotöitä joissain kohteissa.
Mikä on mottosi?
Ihmeitä teemme hetkessä, mahdottomat asiat vievät vähän enemmän aikaa!
Mikä työssäsi nauratti viimeksi?
Hymy ja nauru ovat aina herkässä, tämä on hauskaa hommaa
---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Nimi: Riina Luomansuu
Titteli: Työhygieniakoordinaattori
Työnantaja: Boliden Kokkola Oy
Kysymykset:
Millainen koulutus sinulla on?
Laborantin tutkinto. Pitkä perehdytys työhygienia-alaan, mikä on vuosien mittaan sisältänyt erilaisia kemikaaliturvallisuuteen, suojautumiseen ja työympäristöön liittyviä koulutuksia. Tehtaallamme on vahvat perinteet työhygienia-asioissa. Työterveyslaitoksen suojainasiantuntijakoulutus.
Kuinka päädyit suojainalalle/työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?
Työskentelin vuosia Boliden Kokkolan sinkkitehtaan laboratoriossa, tehden monipuolisesti erilaisia laborantin toimenkuvaan liittyviä töitä. Kiinnostukseni aiheet ovat aina suuntautuneet sekä turvalliseen työskentelyyn, että tutkimustyöhön, joten päädyin noin kymmenen vuotta sitten erikoistumaan työhygieniamittausten tekemiseen ja analysointiin. Syventyessäni aihealueeseen, sain mahdollisuuden kehittää ja laajentaa työhygieniaan ja altisteisiin liittyvää osaamista ja tietoisuutta tehtaallamme, ja tällä hetkellä toimin ESQ/turvallisuusorganisaation asiantuntijana sekä työhygienia-, että suojainpuolella. Toimenkuvaani kuuluu työhygienia-asioiden koordinoinnin lisäksi mm. työpaikkaselvitykset ja ASA-asiat. Suojainpuolella vastuualueellani on suojainten valinta, hankinta ja koulutus. Erityisesti olen perehtynyt hengityssuojaukseen, sekä kuulonsuojaukseen.
Myös jo lapsena alkanut harrastukseni liittyy turvallisuusalaan; toimin sopimuspalomiehenä Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitoksella.
Mikä työssäsi inspiroi?
Työssäni inspiroi päivittäin uusien asioiden oppiminen, toimiva yhteistyö erilaisten sidosryhmien kanssa, sekä haastavissa työtehtävissä onnistuminen. Saan motivaatiota siitä, että näen kehitystä ja parannuksia työympäristössä ja toimintamalleissa, terveellisempään suuntaan!
Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?
Boliden Kokkolan erilaiset osaajat ovat lähimpiä yhteyshenkilöitäni. Oma tiimini koostuu
turvallisuuspäälliköstä, työsuojeluvaltuutetusta, turvallisuusinsinööreistä, ja suojavaatekoordinaattorista. Sinkkitehtaalla on useita tuotanto-osastoja, sekä tukiorganisaatioita, joiden toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa olen päivittäin tekemisissä. Suojaintemme valmistajat, maahantuojat ja jälleenmyyjät ovat tehtaan ulkopuolella tärkeimmät yhteistyökumppanit, joiden kanssa kommunikoimme, jollei päivittäin, niin ainakin viikoittain. Työhygienia-asioissa teen yhteistyötä myös mm. työterveyshuollon, Työterveyslaitoksen, sekä erilaisten Euroopan laajuisten teollisuusyritysten etujärjestöjen kanssa.
Mitä haluaisit vielä oppia?
Toivoisin oppivani joka päivä jotain uutta, ja oikeastaan pyrinkin siihen. Olen aina ollut innokas oppimaan, ja haluan syventyä asiaan kuin asiaan perin pohjin. Tulevaisuuden haaveissa on myös jatko-opinnot, mahdollisesti työhygieniaan liittyen.
Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?
Omasta työturvallisuudestani huolehdin etenemällä asioissa riskejä arvioiden, noudattamalla sovittuja käytäntöjä ja suojautumalla asiallisesti. Ennakointi on kaiken a ja o, ja siihen suuntaan viemme myöskin oman tehtaamme turvallisuutta parantavia toimia.
Työssä jaksamistani parannan liikkumalla monipuolisesti joko yksin, kaveriporukan kanssa, tai saksanpaimenkoiraani ulkoiluttaen. Myös palokuntaharrastukseni velvoittaa kuntotason ylläpitämistä ja säännöllistä harjoittelua. Vapaa-aikaani vietän myös perheeni kanssa kesämökillämme, ja matkustellen.
Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?
Toivoisin olevani edelleen osa sinkkitehtaan asiantuntevaa joukkoa, kehittämässä turvallisempia käytäntöjä. Tehdasympäristö elää ja muuttuu kaiken aikaa, joten työmme ei lopu koskaan.
Suojain-alan tuotannon toivoisin olevan kymmenen vuoden kuluttua kotimaisempaa kuin tällä hetkellä. Suomalainen osaaminen suojainalalla on maailman huipputasoa!
Mikä on mottosi?
Asioilla on tapana järjestyä
Mikä työssäsi nauratti viimeksi?
Kommellus sähköpostia kirjoittaessa. Valitsen useimmiten naurun harmituksen sijaan!
--------------------------------------------------------------------------------------------
Nimi: Tanja Autio
Titteli: Muovityöntekijä, Työsuojeluvaltuutettu
Työnantaja: Jokasafe Oy
-----------------------------------------------------------------------------------------
Millainen koulutus sinulla on?
Pukuompelija, oppisopimuksella muovityöntekijäksi. Suoritan lisäksi parhaillaan näyttötutkintona merkonomin perustutkintoa.
Kuinka päädyit suojainalalle/työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?
Isäni oli ollut samassa yrityksessä aikaisemmin töissä ja kun tulin täysi-ikäiseksi, kysyi silloinen työsuojeluvaltuutettu isältäni, että mitä suunnitelmia minulla on ja sitä kautta pääsin oppisopimuksella töihin. Työsuojeluvaltuutettuna aloitin 2020 vuoden alusta.
Mikä työssäsi inspiroi?
Neulomopuolella se, että saa luoda uusia tuotteita, vaikka asiakkaan toiveiden mukaan ja kokeilla miten uusi tuote syntyy ja vielä kun huomaa, että asiakas on tyytyväinen lopputulokseen.
Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?
Oman talon sisällä olevien suojainasiantuntijoiden, myynti- ja tuotekehityshenkilöiden, sekä huollon ihmisten kanssa. Myös työterveysihmisten kanssa tehdään yhteistyötä.
Mitä haluaisit vielä oppia?
Työsuojelu on laaja osaamisalue, joten sitä osaamista haluaisin vielä laajentaa.
Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?
Käyttämällä mm. kuulonsuojaimia työssäni tarvittaessa. Vapaa-ajalla liikkumalla ja ompelemalla lapsille vaatteita.
Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?
Toivoisin olevani täällä töissä ja, että yritys olisi pysynyt mukana kehityksen kärjessä. Toivon myös, että suojainala olisi siinä vaiheessa jo kehittynyt niin, että suojaimet olisivat pitkäikäisempiä kuin nyt, jotta pystyisimme alana omalta osaltamme edistämään kestävää kehitystä.
Mikä on mottosi?
Ole luottamuksen arvoinen!
Mikä työssäsi nauratti viimeksi?
Meillä on hyvä työporukka, joten hauskoja tilanteita tulee päivittäin.
---------------------------------------------------------------------------------------------
Jouni Ojala
– yli 50 vuotta tinkimätöntä työtä suomalaisten työntekijöiden turvallisuuden hyväksi
---------------------------------------------------------------------------------------------
Vuoden päätteeksi haluamme kunnioittaa Jouni Ojalan mittavaa uraa suomalaisen työturvallisuuden kehittämisen parissa. Jouni on ollut STYL ry:n perustamisesta lähtien yksi sen kantavista voimista, takana on erilaisia vastuutehtäviä yhteensä 47 vuoden ajalta. Vuosikymmenten aikana työturvallisuus ja suojainosaaminen on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. Jouni on tehnyt korvaamattoman hienoa työtä alan eteen. Hän on hyödyntänyt laajaa kokemustaan yhteistyössä erilaisten alan toimijoiden ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa ja vaikuttanut muun muassa vahvasti alan koulutuksen kehittämiseen. Jouni on tiivistänyt upean uransa omin sanoin alla olevaan artikkeliin. Lue ja vaikutu!
STYL ry:n viestintäryhmä
Eläkkeelle yli viidenkymmenenviiden työsuojeluvuoden jälkeen
Jouni Ojala työskenteli henkilösuojainten myynti, neuvonta- ja markkinointitehtävissä vuodesta 1965 lähtien sekä myöhemmin myös Työterveyslaitoksen kouluttamana suojainasiantuntijana.
Työkokemus
· Suojalaite Oy 8 vuotta
· Telko Oy 27 vuotta (työturvallisuuskortti)
· YTM Industrial Oy 4 vuotta (koulutettu suojainasiantuntija)
· Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry:n toiminnassa sen perustamisesta v. 1973 lähtien jäsenenä, hallituksessa, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä toiminnanjohtajana yhteensä 47 vuotta, STYL-plaketti nro 2
· Turvallisuusmessujen messukomiteassa tuloksellinen yhteistyö Tampereen Messujen kanssa 34 vuotta
· Opinto- ja koulutusmatkat alan messuille pohjoismaiden lisäksi Saksaan, Englantiin, Ranskaan, Belgiaan, Puolaan, Tsekkeihin, Italiaan, Espanjaan, Kiinaan sekä Amerikkaan
· Työsuojelupäälliköt ry jäsenenä 36 vuotta, plaketti nro 40
· Työterveyslaitos, suojainmyyjien sertifioinnin neuvottelukunnan jäsen
· Työterveyslaitos, suojainmyyjien koulutuksen valmistelu, järjestelmän luominen sekä kehittäminen (2 perusosaa + 12 moduulia), koulutustoimikunnan jäsen. Kuulonsuojausmoduulin puheenjohtaja, koulutusmateriaalin suunnittelu ja hankkiminen sekä koulutustilaisuuksien suunnittelu, hankkeen toteuttaminen sekä käytännön järjestelyt
· STYL:n, TSH:n, STM:n ja TTL:n kaksipäiväisiä ammatillisia koulutustilaisuuksia 52 kpl
· Kuulonsuojausluentotilaisuuksia yli 5000 kpl
· Jatkuva tuloksellinen yhteistyö työsuojelualan tärkeiden sidosryhmien kanssa: viranomaiset, STM ts-osasto, työsuojelutarkastajat, Työterveyslaitos aluelaitoksineen, Työsuojelupäälliköt ry, korvalääkärit, Työterveyshoitajat ja -lääkärit, Työhygieenikot, työsuojeluvaltuutetut ja –asiamiehet, Puolustusvoimat, kuulontutkijat, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, CEN, ammattiliitot ja kurssikeskukset, Kuulonhuoltoliitto ry, Suomen Tinnitusyhdistys ry, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys, Viking Line, STM työsuojelunäyttely sekä sivupisteet, MELA työturvallisuusosasto, Kuluttajavirasto
Lisäksi Jouni on tehnyt vapaa-ajan kuulonsuojaustyötä aikaisemmin Kuulonhuoltoliiton, Suomen Tinnitusyhdistyksen ja Kuuloliiton kanssa ja sama toiminta on jatkunut perustamansa PlugMasters ry:n kanssa 16 vuotta. Vapaa-ajan moottoritapahtumia sekä festivaalien ja konserttien musiikkitilaisuuksia PlugMastersilla on takanaan jo yli 2000. Tämän yleishyödyllisen yhdistyksen tuotto luovutetaan täysimääräisenä hyväntekeväisyyteen.
Toteuttakaamme tuloksellista yhteistyötä, sillä turvallisuus tai sen puute seuraa joka tapauksessa aina mukanamme.
Maailmassa on äärettömän paljon miellyttävää kuunneltavaa, sille, joka kuulee.
Kukaan ei tee työtään yksin. Alan yhteistyö on ollut aina erittäin hyvää. Iso kiitos kaikille, jotka olen tavannut vuosikymmenten aikana.
Jouni Ojala
--------------------------------------------------------------------------------------------
Nimi: Petri Moisio
Titteli: HSE osastopäällikkö
Työnantaja: Meyer Turku Oy
--------------------------------------------------------------------------------------------
Kysymykset:
1. Millainen koulutus sinulla on?
Olen koulutukseltani ympäristötekniikan Diplomi-insinööri. Tampereella luin turvallisuustekniikan pitkänä ja opintojen ohella olin assistenttina laitoksella ja koulutin mm. kaikille opiskelijoille pakollista työturvallisuuden peruskurssia.
2. Kuinka päädyit työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?
Edellisessä kohdassa oli jo ensimmäisiä askeleita ja niistä seuraava oli diplomityön tekeminen silloiselle Kvaerner Masa-Yardsille Turkuun (nykyinen Meyer Turku). Ja sille tielle miehenalku Hämeestä jäi. Tampereelta tulleena saa turkulaisten kanssa kyllä herkullisia keskusteluja aiheesta kuin aiheesta ja pientä vitsailuakin on ollut aistittavissa. Toisaalta Tampereen telakkahistoria on aika paljon ohuempi jo sijaintinsakin takia eli siksi piti tulla rannikolle. Diplomityön jälkeen olin vuoden verran turvallisuusinsinöörinä ja sitten otin vastaan telakan työsuojelupäällikön tehtävät. Sen jälkeen koordinoin Helsingin ja Turun turvallisuustyötä ja kolmannessa vaiheessa myös Rauman telakka oli mukana. Ja sama on menty toiseen suuntaan eli nykyään Helsinki ja Rauma ovat taas omat erilliset yrityksensä. Kymmenkunta vuotta sitten sain HSE-osaston vetovastuun ja tällä hetkellä siihen kuuluu palotoimi, vartiointi, ympäristö ja työturvallisuusasiat. Kuusi vuotta 2014 – 2019 olen toiminut puheenjohtajana entisessä Työsuojelupäälliköt ry:ssä eli nykyisessä Finnsafe ry:ssä. Se oli todella hyvä näköalapaikka koko työturvallisuuskentän ja eri toimijoiden hahmottamiseen
3. Mikä työssäsi inspiroi?
Isot mittasuhteet, suuret ihmismäärät, poikkeuksellinen tuotekoko, valtava ihmisten kontaktiverkosto, jatkuva toiminnan kehittäminen, yms eli lyhyesti kuvattuna joka päivä on erilainen ja koskaan ei tiedä mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Nyt viime vuosina tietotekniikan laajentunut käyttö ja datan syöttäminen kentältä mobiilisti on myös pitänyt virkeänä. Samoin nyt Meyerin aikana massiiviset investoinnit on ollut hieno lisä perustekemiseen; mm. Skandinavian suurimman pukkinosturin rakentamisessa ja pystyttämisessä oli haasteita sopivasti.
4. Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?
Ihan kaikenlaisten osaajien kanssa laidasta laitaan; jo tuotekompleksisuus vaatii sitä eli kun laiva on kelluva kaupunki, jossa on oma 100 MW:n voimalaitos ja käyttää nykyään LNG:tä polttoaineena niin ei voi itse hallita kaikkia osa-alueita vaan täytyy tietää kuka hallitsee. Aina meillä on ollut paljon yhteisyötä HR:n ja työterveyshuollon kanssa mutta nyt viimeisen puolen vuoden Korona-aikana yhteistyö on viety päivittäiselle tasolle. Silti koko ajan täytyy olla kirkkaana mielessä, että pääasiakkaamme on tuotanto ja siksi täytyy olla koko ajan tietoinen mitä siellä tapahtuu. Sen lisäksi sidosryhmistä vakuutusyhtiöt, AVIt, suojainyritykset ja tietenkin kollegaverkosto Finnsafen kautta on aktiivisesti osa työntekoa.
5. Mitä haluaisit vielä oppia?
En vielä koe itseäni vanhaksi mieluummin ehkä kokeneeksi, mutta IT puoli ja mobiililaitteet menevät niin kovaa vauhtia eteenpäin, että siinä joutuu oikein ponnistelemaan, että saa niistä kaiken hyödyn helposti irti. Olen sentään sukupolvea, joka muistaa, kun isä kantoi ensimmäisen kuvaputkitelevision kotiin ja myrkyn vihreällä pyöreäkiekkoisella pöytäpuhelimella soiteltiin puheluita lankoja pitkin.
6. Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?
Olen ollut tunnistamassa telakan riskejä 25 vuoden ajan mutta siltikin täytyy olla koko ajan valppaana. Sisäinen liikenne ja nostot erityisesti vaativat, että oman pään pitää pyöriä; omissa ajatuksissaan ei voi telakka-alueella liikkua. Työssä jaksaminen perustuu hyvään työyhteisöön, jossa hetkittäin hyvinkin värikäs huumori kuuluu päivittäiseen kommunikointiin. Ilman sitä homma voisi mennä synkäksi. Päivittäinen liikunta lenkkeilyn merkeissä ja metsästysharrastus tasapainottaa sitten työarkea ja ajatukset saa niiden aikana pois työn haasteita.
7. Missä näet itsesi ja turvallisuusalan kymmenen vuoden kuluttua?
Kyllä minä telakalla todennäköisesti olen, kunhan nyt akuutit koronan aiheuttamat haasteet saadaan selätettyä. Jo nyt näemme, että seuraukset ulottuvat usean vuoden päähän ja moni asia joudutaan uudelleen suunnittelemaan. Samalla hidastamme rakentamisvauhtiamme ja myös investoinnit tässä tilanteessa seisahtuvat. Turvallisuusalan näen jatkavan samanlaisessa ”boomissa” kuin se on nytkin kasvanut ja mennyt eteenpäin viimeiset 10 vuotta. Vauhti saattaa jopa kiihtyä.
8. Mikä on mottosi?
Positiivisen kautta aina eteenpäin.
9. Mikä työssäsi nauratti viimeksi?
Kyllä se oli varmastikin juuri pari tuntia sitten kollegan lähettämä Fingerpori, jossa koronaohjeena oli pyyhkiä aktiivisesti kaikki pinnat päivittäin. Polkupyöräliikkeen omistajan ilme kirvoitti naurun.
------------------------------------------------------------------------------------------
Nimi: Martti Humppila
Titteli: Johtava asiantuntija
Työnantaja (haastatteluhetkellä syksyllä 2020): Työterveyslaitos
------------------------------------------------------------------------------------------
1. Millainen koulutus sinulla on?
Olen koulutukseltani konekonstruktioinsinööri, mutta työturvallisuus on ollut mukana työnkuvassani oikeastaan jo aivan työuran alusta alkaen. Itseasiassa jo armeija-aikana sain mahdollisuuden paneutua varusmiesten työturvallisuuskysymyksiin osana asepalvelustani.
2. Kuinka päädyit suojainalalle? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?
Tulin työsuojeluhallitukseen 70-luvun puolivälin jälkeen ja osa työtehtävistäni liittyi henkilökohtaisten suojainten hyväksyntöihin eli valmistelin työsuojeluhallituksen lausuntoja eräistä suojainmalleista. Joku saattaa muistaa suojaimissa olleet vihreät merkit ”Työsuojeluhallituksen hyväksymä”, joita lausunnon perusteella suojaimiin kiinnitettiin. Työsuojeluhallituksen vuosina sai hyvän käsityksen suomalaisista suojainalan toimijoista ja STYL:stä. Mielessä on monta osaavaa suojainalantoimijaa tuolta ajalta. Olin myös mukana henkilönsuojainten normituksen kehittämisessä ja tein pitkän uran erityisesti putoamissuojaimia koskevien INSTA-, CEN- ja ISO-standardien valmistelussa. Elämä vei työn myötä vanhemmaksi insinööriksi Joensuuhun. Tuoreelle vaimolleni ei työpaikkaa sieltä löytynyt, joten hain töitä hänen kotiseudultaan Helsingistä ja päädyin Suojalaite Oy:ön työturvallisuusinsinööriksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi, mistä tehtävästä jäin eläkkeelle. Koronaviruksen aiheuttama pandemia toi minut takaisin työelämään ja osallistumaan Työterveyslaitoksen toimintaan erityisesti suojaimiin liittyvissä kysymyksissä.
3. Mikä työssäsi inspiroi?
Työturvallisuuteen liittyvä toiminta on aina ollut lähellä sydäntäni on se ollut sitten työturvallisuuteen liittyvän ohjeiston laatimista, työpaikkojen työsuojelun valvontaa, kouluttamista, suojainten normittamista ja hyväksymistä tai riskienarviointia ja siihen pohjautuvaa suojainvalinnan ja käytön ohjausta tai suojainten myyntiä. Riskinarviointiin ja oikeassa tärkeysjärjestyksessä tehtyjen turvallisuustoimien valintaan perustuva käyttäjille soveltuvien suojainten myynti on eettisesti arvostettava asia. Oli aika helppoa siirtyä valvojan roolista toimijan rooliin. Oikea suojainten käyttö on tärkeä tapa edistää työturvallisuutta. Kyllä minua ovat inspiroineet myös koulutustilanteet varsinkin silloin, kun niihin on liittynyt tunne, että kuulijat ovat saanet tilaisuudesta odottamansa. On ilo yrittää seuraavalla kerralla vielä paremmin.
4. Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?
On selvää, että työsuojeluviranomaiset ja erityisesti Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat olleet minulle koko työurani ajan tärkeitä kumppaneita. Sekä standardointityön kautta että toimiessani STYL:n edustajana European Safety Federation ESF:ssä syntyi hyviä kansainvälisiä yhteyksiä, joiden kanssa on pidetty ajoittain edelleenkin yhteyttä. Suojalaitteen ja STYL:n kautta yhteistyökumppaneina ovat olleet sekä Finnsafe ry:n aktiivit että luonnollisesti tärkeimpien asiakkaiden edustajat. Yhden erityisen ryhmän vielä mainitsen: putoamissuojainten määräaikaistarkastajat. Olen ollut mukana jokaisella putoamissuojainten tarkastajakurssilla 80-luvun lopulta alkaen. Koulutettuja on kertynyt yli 2000 ja monet heistä olen tavannut vuosien mittaan useaan kertaan.
Juuri ennen korona-aikaa aloimme koota valokuvanäyttelyiden sarjaa kotikaupunginosastani Käpylästä. Mukavalla joukolla saimme pari näyttelyä avattua. Toivottavasti tämä historiaharrastus jatkuu pian.
5. Mitä haluaisit vielä oppia?
Olen aina harrastanut valokuvausta. Uskon, että tällä saralla olisi vielä paljon oppimista. En kyllä malta olla seuraamatta myös työturvallisuusalan kehitystä. Ajoittain on kyllä kiehtonut myös kielten opiskelu, mutta se on aina jotenkin jäänyt.
6. Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?
Ennen koronanpandemian vuoksi työhön palaamista olin ehtinyt asettua jo mukavasti eläkkeelle vaikka omassa yrityksessäni olikin aika ajoin kiireistäkin tehtävää. Oli melkoinen muutos vaihtaa aamutoimet takaisin kolme tuntia aikaisemmiksi ja painaa läpi useita kokouksia sisältäviä pitkiä työpäiviä ja aluksi myös viikonvaihteita. Se edellytti asioiden pistämistä aiempaa parempaan järjestykseen. Olen käyttänyt joka päivä vähintään tunnin kuntoiluun – mikä oli minulle iso, mutta ehdottomasti järkevä, muutos. Etätyö antaa mahdollisuuden myös työn jaksottamiseen ja onneksi olen saanut etätyötä varten mielestäni hyvät olosuhteet aikaiseksi. Vaarallista tai hienoa, miten vain, oli huomata, että iäkkäämpänäkin työhön syntyy kunnon imu, kun ympärillä on osaavia ihmisiä, joilta saa tarvittaessa tukea.
7. Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?
Suojainalan osalta on mielestäni helpompi vastata. Henkilönsuojainten tarve, vaikka ne ovat viimeinen muita toimia täydentävä työturvallisuuden saavuttamiskeino, ei poistu minnekään. Oikeastaan varmaan kaikkia suojaintyyppejä tarvitaan jatkossakin. Suojainkaupan/-oston tueksi uskoisin kehittyvän tekoälyyn tai tiedon soveltamiseen perustuvia suojainten valintamenettelyjä. Toiveeni on, että alalla sekä valmistajat, myyjät että asiakkaat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota sen varmistamiseen että suojaimet oikeasti suojaavat eikä niitä käytetä vain näön vuoksi. Mielenkiintoista on nähdä, mitä opittiin suojainten huoltovarmuudesta koronapandemian kautta.
Kun pandemiatilanne rauhoittuu, saatan vielä innostua matkailusta. Valokuvausharrastusta uskon jatkavani enkä ihmettelisi vaikka olisin jatkossakin kiinnostunut kotiseututyöstä kaupunginosassani.
8. Mikä on mottosi?
Vain yrittämällä voi onnistua.
9. Mikä työssäsi nauratti viimeksi?
Koronapandemian aikana on opittu, että varmuutta ei ole tarjolla eikä päättäjille luotettavaa tietopohjaa päätöksiä varten. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä pakinoitsija nimimerkki ”Kuukautinen” esitti Hallituksen koronaohjeet jokaiseen kotiin. Se oli aika muhkeasti liioiteltu viritelmä vaikeasta asiasta. Ei sille voinut kuin hykerrellä.