Suunvuoron arkisto 

Suunvuoro Suojainalalta

Jouni Ojala

– yli 50 vuotta tinkimätöntä työtä suomalaisten työntekijöiden turvallisuuden hyväksi

Vuoden päätteeksi haluamme kunnioittaa Jouni Ojalan mittavaa uraa suomalaisen työturvallisuuden kehittämisen parissa. Jouni on ollut STYL ry:n perustamisesta lähtien yksi sen kantavista voimista, takana on erilaisia vastuutehtäviä yhteensä 47 vuoden ajalta. Vuosikymmenten aikana työturvallisuus ja suojainosaaminen on ottanut huimia harppauksia eteenpäin. Jouni on tehnyt korvaamattoman hienoa työtä alan eteen. Hän on hyödyntänyt laajaa kokemustaan yhteistyössä erilaisten alan toimijoiden ja tärkeimpien sidosryhmien kanssa ja vaikuttanut muun muassa vahvasti alan koulutuksen kehittämiseen. Jouni on tiivistänyt upean uransa omin sanoin alla olevaan artikkeliin. Lue ja vaikutu!

STYL ry:n viestintäryhmä


Eläkkeelle yli viidenkymmenenviiden työsuojeluvuoden jälkeen

Jouni Ojala työskenteli henkilösuojainten myynti, neuvonta- ja markkinointitehtävissä vuodesta 1965 lähtien sekä myöhemmin myös Työterveyslaitoksen kouluttamana suojainasiantuntijana.

Työkokemus

·       Suojalaite Oy 8 vuotta

·       Telko Oy 27 vuotta (työturvallisuuskortti)

·       YTM Industrial Oy 4 vuotta (koulutettu suojainasiantuntija)

·       Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto STYL ry:n toiminnassa sen perustamisesta v. 1973 lähtien jäsenenä, hallituksessa, sihteerinä, varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana sekä toiminnanjohtajana yhteensä 47 vuotta, STYL-plaketti nro 2

·       Turvallisuusmessujen messukomiteassa tuloksellinen yhteistyö Tampereen Messujen kanssa 34 vuotta

·       Opinto- ja koulutusmatkat alan messuille pohjoismaiden lisäksi Saksaan, Englantiin, Ranskaan, Belgiaan, Puolaan, Tsekkeihin, Italiaan, Espanjaan, Kiinaan sekä Amerikkaan

·       Työsuojelupäälliköt ry jäsenenä 36 vuotta, plaketti nro 40

·       Työterveyslaitos, suojainmyyjien sertifioinnin neuvottelukunnan jäsen

·       Työterveyslaitos, suojainmyyjien koulutuksen valmistelu, järjestelmän luominen sekä kehittäminen (2 perusosaa + 12 moduulia), koulutustoimikunnan jäsen. Kuulonsuojausmoduulin puheenjohtaja, koulutusmateriaalin suunnittelu ja hankkiminen sekä koulutustilaisuuksien suunnittelu, hankkeen toteuttaminen sekä käytännön järjestelyt

·       STYL:n, TSH:n, STM:n ja TTL:n kaksipäiväisiä ammatillisia koulutustilaisuuksia 52 kpl 

·       Kuulonsuojausluentotilaisuuksia yli 5000 kpl

·       Jatkuva tuloksellinen yhteistyö työsuojelualan tärkeiden sidosryhmien kanssa: viranomaiset, STM ts-osasto, työsuojelutarkastajat, Työterveyslaitos aluelaitoksineen, Työsuojelupäälliköt ry, korvalääkärit, Työterveyshoitajat ja -lääkärit, Työhygieenikot, työsuojeluvaltuutetut ja –asiamiehet, Puolustusvoimat, kuulontutkijat, Työturvallisuuskeskus, Työsuojelurahasto, CEN, ammattiliitot ja kurssikeskukset, Kuulonhuoltoliitto ry, Suomen Tinnitusyhdistys ry, Suomen Palokalustoliikkeiden yhdistys, Viking Line, STM työsuojelunäyttely sekä sivupisteet, MELA työturvallisuusosasto, Kuluttajavirasto

Lisäksi Jouni on tehnyt vapaa-ajan kuulonsuojaustyötä aikaisemmin Kuulonhuoltoliiton, Suomen Tinnitusyhdistyksen ja Kuuloliiton kanssa ja sama toiminta on jatkunut perustamansa PlugMasters ry:n kanssa 16 vuotta. Vapaa-ajan moottoritapahtumia sekä festivaalien ja konserttien musiikkitilaisuuksia PlugMastersilla on takanaan jo yli 2000. Tämän yleishyödyllisen yhdistyksen tuotto luovutetaan täysimääräisenä hyväntekeväisyyteen.

Toteuttakaamme tuloksellista yhteistyötä, sillä turvallisuus tai sen puute seuraa joka tapauksessa aina mukanamme.

Maailmassa on äärettömän paljon miellyttävää kuunneltavaa, sille, joka kuulee.

Kukaan ei tee työtään yksin. Alan yhteistyö on ollut aina erittäin hyvää. Iso kiitos kaikille, jotka olen tavannut vuosikymmenten aikana.

Jouni Ojala






--------------------------------------------------------------------------------------------

Nimi: Petri Moisio

Titteli: HSE osastopäällikkö

Työnantaja: Meyer Turku Oy

--------------------------------------------------------------------------------------------

Kysymykset:

1.      Millainen koulutus sinulla on?

Olen koulutukseltani ympäristötekniikan Diplomi-insinööri. Tampereella luin turvallisuustekniikan pitkänä ja opintojen ohella olin assistenttina laitoksella ja koulutin mm. kaikille opiskelijoille pakollista työturvallisuuden peruskurssia.

2.      Kuinka päädyit työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?

Edellisessä kohdassa oli jo ensimmäisiä askeleita ja niistä seuraava oli diplomityön tekeminen silloiselle Kvaerner Masa-Yardsille Turkuun (nykyinen Meyer Turku). Ja sille tielle miehenalku Hämeestä jäi. Tampereelta tulleena saa turkulaisten kanssa kyllä herkullisia keskusteluja aiheesta kuin aiheesta ja pientä vitsailuakin on ollut aistittavissa. Toisaalta Tampereen telakkahistoria on aika paljon ohuempi jo sijaintinsakin takia eli siksi piti tulla rannikolle. Diplomityön jälkeen olin vuoden verran turvallisuusinsinöörinä ja sitten otin vastaan telakan työsuojelupäällikön tehtävät. Sen jälkeen koordinoin Helsingin ja Turun turvallisuustyötä ja kolmannessa vaiheessa myös Rauman telakka oli mukana. Ja sama on menty toiseen suuntaan eli nykyään Helsinki ja Rauma ovat taas omat erilliset yrityksensä. Kymmenkunta vuotta sitten sain HSE-osaston vetovastuun ja tällä hetkellä siihen kuuluu palotoimi, vartiointi, ympäristö ja työturvallisuusasiat. Kuusi vuotta 2014 – 2019 olen toiminut puheenjohtajana entisessä Työsuojelupäälliköt ry:ssä eli nykyisessä Finnsafe ry:ssä. Se oli todella hyvä näköalapaikka koko työturvallisuuskentän ja eri toimijoiden hahmottamiseen

3.      Mikä työssäsi inspiroi?

Isot mittasuhteet, suuret ihmismäärät, poikkeuksellinen tuotekoko, valtava ihmisten kontaktiverkosto, jatkuva toiminnan kehittäminen, yms eli lyhyesti kuvattuna joka päivä on erilainen ja koskaan ei tiedä mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Nyt viime vuosina tietotekniikan laajentunut käyttö ja datan syöttäminen kentältä mobiilisti on myös pitänyt virkeänä. Samoin nyt Meyerin aikana massiiviset investoinnit on ollut hieno lisä perustekemiseen; mm. Skandinavian suurimman pukkinosturin rakentamisessa ja pystyttämisessä oli haasteita sopivasti. 

4.      Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?

Ihan kaikenlaisten osaajien kanssa laidasta laitaan; jo tuotekompleksisuus vaatii sitä eli kun laiva on kelluva kaupunki, jossa on oma 100 MW:n voimalaitos ja käyttää nykyään LNG:tä polttoaineena niin ei voi itse hallita kaikkia osa-alueita vaan täytyy tietää kuka hallitsee. Aina meillä on ollut paljon yhteisyötä HR:n ja työterveyshuollon kanssa mutta nyt viimeisen puolen vuoden Korona-aikana yhteistyö on viety päivittäiselle tasolle. Silti koko ajan täytyy olla kirkkaana mielessä, että pääasiakkaamme on tuotanto ja siksi täytyy olla koko ajan tietoinen mitä siellä tapahtuu. Sen lisäksi sidosryhmistä vakuutusyhtiöt, AVIt, suojainyritykset ja tietenkin kollegaverkosto Finnsafen kautta on aktiivisesti osa työntekoa.

5.      Mitä haluaisit vielä oppia?

En vielä koe itseäni vanhaksi mieluummin ehkä kokeneeksi, mutta IT puoli ja mobiililaitteet menevät niin kovaa vauhtia eteenpäin, että siinä joutuu oikein ponnistelemaan, että saa niistä kaiken hyödyn helposti irti. Olen sentään sukupolvea, joka muistaa, kun isä kantoi ensimmäisen kuvaputkitelevision kotiin ja myrkyn vihreällä pyöreäkiekkoisella pöytäpuhelimella soiteltiin puheluita lankoja pitkin.

6.      Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?

Olen ollut tunnistamassa telakan riskejä 25 vuoden ajan mutta siltikin täytyy olla koko ajan valppaana. Sisäinen liikenne ja nostot erityisesti vaativat, että oman pään pitää pyöriä; omissa ajatuksissaan ei voi telakka-alueella liikkua. Työssä jaksaminen perustuu hyvään työyhteisöön, jossa hetkittäin hyvinkin värikäs huumori kuuluu päivittäiseen kommunikointiin. Ilman sitä homma voisi mennä synkäksi. Päivittäinen liikunta lenkkeilyn merkeissä ja metsästysharrastus tasapainottaa sitten työarkea ja ajatukset saa niiden aikana pois työn haasteita.

7.      Missä näet itsesi ja turvallisuusalan kymmenen vuoden kuluttua?

Kyllä minä telakalla todennäköisesti olen, kunhan nyt akuutit koronan aiheuttamat haasteet saadaan selätettyä. Jo nyt näemme, että seuraukset ulottuvat usean vuoden päähän ja moni asia joudutaan uudelleen suunnittelemaan. Samalla hidastamme rakentamisvauhtiamme ja myös investoinnit tässä tilanteessa seisahtuvat. Turvallisuusalan näen jatkavan samanlaisessa ”boomissa” kuin se on nytkin kasvanut ja mennyt eteenpäin viimeiset 10 vuotta. Vauhti saattaa jopa kiihtyä.

8.      Mikä on mottosi?

Positiivisen kautta aina eteenpäin.

9.      Mikä työssäsi nauratti viimeksi?

Kyllä se oli varmastikin juuri pari tuntia sitten kollegan lähettämä Fingerpori, jossa koronaohjeena oli pyyhkiä aktiivisesti kaikki pinnat päivittäin. Polkupyöräliikkeen omistajan ilme kirvoitti naurun.

--------------------------------------------------------------------------------



Nimi: Martti Humppila

Titteli: Johtava asiantuntija

Työnantaja: Työterveyslaitos


1.      Millainen koulutus sinulla on?

Olen koulutukseltani konekonstruktioinsinööri, mutta työturvallisuus on ollut mukana työnkuvassani oikeastaan jo aivan työuran alusta alkaen. Itseasiassa jo armeija-aikana sain mahdollisuuden paneutua varusmiesten työturvallisuuskysymyksiin osana asepalvelustani.

2.      Kuinka päädyit suojainalalle? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?

Tulin työsuojeluhallitukseen 70-luvun puolivälin jälkeen ja osa työtehtävistäni liittyi henkilökohtaisten suojainten hyväksyntöihin eli valmistelin työsuojeluhallituksen lausuntoja eräistä suojainmalleista. Joku saattaa muistaa suojaimissa olleet vihreät merkit ”Työsuojeluhallituksen hyväksymä”, joita lausunnon perusteella suojaimiin kiinnitettiin. Työsuojeluhallituksen vuosina sai hyvän käsityksen suomalaisista suojainalan toimijoista ja STYL:stä. Mielessä on monta osaavaa suojainalantoimijaa tuolta ajalta. Olin myös mukana henkilönsuojainten normituksen kehittämisessä ja tein pitkän uran erityisesti putoamissuojaimia koskevien INSTA-, CEN- ja ISO-standardien valmistelussa. Elämä vei työn myötä vanhemmaksi insinööriksi Joensuuhun. Tuoreelle vaimolleni ei työpaikkaa sieltä löytynyt, joten hain töitä hänen kotiseudultaan Helsingistä ja päädyin Suojalaite Oy:ön työturvallisuusinsinööriksi ja myöhemmin toimitusjohtajaksi, mistä tehtävästä jäin eläkkeelle. Koronaviruksen aiheuttama pandemia toi minut takaisin työelämään ja osallistumaan Työterveyslaitoksen toimintaan erityisesti suojaimiin liittyvissä kysymyksissä.

3.      Mikä työssäsi inspiroi?

Työturvallisuuteen liittyvä toiminta on aina ollut lähellä sydäntäni on se ollut sitten työturvallisuuteen liittyvän ohjeiston laatimista, työpaikkojen työsuojelun valvontaa, kouluttamista, suojainten normittamista ja hyväksymistä tai riskienarviointia ja siihen pohjautuvaa suojainvalinnan ja käytön ohjausta tai suojainten myyntiä. Riskinarviointiin ja oikeassa tärkeysjärjestyksessä tehtyjen turvallisuustoimien valintaan perustuva käyttäjille soveltuvien suojainten myynti on eettisesti arvostettava asia. Oli aika helppoa siirtyä valvojan roolista toimijan rooliin. Oikea suojainten käyttö on tärkeä tapa edistää työturvallisuutta. Kyllä minua ovat inspiroineet myös koulutustilanteet varsinkin silloin, kun niihin on liittynyt tunne, että kuulijat ovat saanet tilaisuudesta odottamansa. On ilo yrittää seuraavalla kerralla vielä paremmin.

4.      Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?

On selvää, että työsuojeluviranomaiset ja erityisesti Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat olleet minulle koko työurani ajan tärkeitä kumppaneita. Sekä standardointityön kautta että toimiessani STYL:n edustajana European Safety Federation ESF:ssä syntyi hyviä kansainvälisiä yhteyksiä, joiden kanssa on pidetty ajoittain edelleenkin yhteyttä. Suojalaitteen ja STYL:n kautta yhteistyökumppaneina ovat olleet sekä Finnsafe ry:n aktiivit että luonnollisesti tärkeimpien asiakkaiden edustajat. Yhden erityisen ryhmän vielä mainitsen: putoamissuojainten määräaikaistarkastajat. Olen ollut mukana jokaisella putoamissuojainten tarkastajakurssilla 80-luvun lopulta alkaen. Koulutettuja on kertynyt yli 2000 ja monet heistä olen tavannut vuosien mittaan useaan kertaan. 
Juuri ennen korona-aikaa aloimme koota valokuvanäyttelyiden sarjaa kotikaupunginosastani Käpylästä. Mukavalla joukolla saimme pari näyttelyä avattua. Toivottavasti tämä historiaharrastus jatkuu pian.

5.      Mitä haluaisit vielä oppia?

Olen aina harrastanut valokuvausta. Uskon, että tällä saralla olisi vielä paljon oppimista. En kyllä malta olla seuraamatta myös työturvallisuusalan kehitystä. Ajoittain on kyllä kiehtonut myös kielten opiskelu, mutta se on aina jotenkin jäänyt.

6.      Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?

Ennen koronanpandemian vuoksi työhön palaamista olin ehtinyt asettua jo mukavasti eläkkeelle vaikka omassa yrityksessäni olikin aika ajoin kiireistäkin tehtävää. Oli melkoinen muutos vaihtaa aamutoimet takaisin kolme tuntia aikaisemmiksi ja painaa läpi useita kokouksia sisältäviä pitkiä työpäiviä ja aluksi myös viikonvaihteita. Se edellytti asioiden pistämistä aiempaa parempaan järjestykseen. Olen käyttänyt joka päivä vähintään tunnin kuntoiluun – mikä oli minulle iso, mutta ehdottomasti järkevä, muutos. Etätyö antaa mahdollisuuden myös työn jaksottamiseen ja onneksi olen saanut etätyötä varten mielestäni hyvät olosuhteet aikaiseksi. Vaarallista tai hienoa, miten vain, oli huomata, että iäkkäämpänäkin työhön syntyy kunnon imu, kun ympärillä on osaavia ihmisiä, joilta saa tarvittaessa tukea.

7.      Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?

Suojainalan osalta on mielestäni helpompi vastata. Henkilönsuojainten tarve, vaikka ne ovat viimeinen muita toimia täydentävä työturvallisuuden saavuttamiskeino, ei poistu minnekään. Oikeastaan varmaan kaikkia suojaintyyppejä tarvitaan jatkossakin. Suojainkaupan/-oston tueksi uskoisin kehittyvän tekoälyyn tai tiedon soveltamiseen perustuvia suojainten valintamenettelyjä. Toiveeni on, että alalla sekä valmistajat, myyjät että asiakkaat kiinnittäisivät nykyistä enemmän huomiota sen varmistamiseen että suojaimet oikeasti suojaavat eikä niitä käytetä vain näön vuoksi. Mielenkiintoista on nähdä, mitä opittiin suojainten huoltovarmuudesta koronapandemian kautta.

Kun pandemiatilanne rauhoittuu, saatan vielä innostua matkailusta. Valokuvausharrastusta uskon jatkavani enkä ihmettelisi vaikka olisin jatkossakin kiinnostunut kotiseututyöstä kaupunginosassani.

8.      Mikä on mottosi?

Vain yrittämällä voi onnistua.

9.      Mikä työssäsi nauratti viimeksi?

Koronapandemian aikana on opittu, että varmuutta ei ole tarjolla eikä päättäjille luotettavaa tietopohjaa päätöksiä varten. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä pakinoitsija nimimerkki ”Kuukautinen” esitti Hallituksen koronaohjeet jokaiseen kotiin. Se oli aika muhkeasti liioiteltu viritelmä vaikeasta asiasta. Ei sille voinut kuin hykerrellä.


Nimi: Tanja Autio

Titteli: Muovityöntekijä, Työsuojeluvaltuutettu

Työnantaja: Jokasafe Oy

-----------------------------------------------------------------------------------------

Millainen koulutus sinulla on?

Pukuompelija, oppisopimuksella muovityöntekijäksi. Suoritan lisäksi parhaillaan näyttötutkintona merkonomin perustutkintoa.

Kuinka päädyit suojainalalle/työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?

Isäni oli ollut samassa yrityksessä aikaisemmin töissä ja kun tulin täysi-ikäiseksi, kysyi silloinen työsuojeluvaltuutettu isältäni, että mitä suunnitelmia minulla on ja sitä kautta pääsin oppisopimuksella töihin. Työsuojeluvaltuutettuna aloitin 2020 vuoden alusta.

Mikä työssäsi inspiroi?

Neulomopuolella se, että saa luoda uusia tuotteita, vaikka asiakkaan toiveiden mukaan ja kokeilla miten uusi tuote syntyy ja vielä kun huomaa, että asiakas on tyytyväinen lopputulokseen.

Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?

Oman talon sisällä olevien suojainasiantuntijoiden, myynti- ja tuotekehityshenkilöiden, sekä huollon ihmisten kanssa. Myös työterveysihmisten kanssa tehdään yhteistyötä.

Mitä haluaisit vielä oppia?

Työsuojelu on laaja osaamisalue, joten sitä osaamista haluaisin vielä laajentaa.

Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?

Käyttämällä mm. kuulonsuojaimia työssäni tarvittaessa. Vapaa-ajalla liikkumalla ja ompelemalla lapsille vaatteita.

Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?

Toivoisin olevani täällä töissä ja, että yritys olisi pysynyt mukana kehityksen kärjessä. Toivon myös, että suojainala olisi siinä vaiheessa jo kehittynyt niin, että suojaimet olisivat pitkäikäisempiä kuin nyt, jotta pystyisimme alana omalta osaltamme edistämään kestävää kehitystä.

Mikä on mottosi?

Ole luottamuksen arvoinen!

Mikä työssäsi nauratti viimeksi?

Meillä on hyvä työporukka, joten hauskoja tilanteita tulee päivittäin.