Suunvuoro suojainalalta - uusi haastattelusarjamme

Suunvuoro Suojainalalta


Suunvuoro Suojainalalta ilmestyy kuukausittain STYL ry:n nettisivuilla, josta se linkitetään myös STYL ry:n LinkedIn -profiiliin. Palstan tarkoituksena on nostaa esiin suojainalan monipuolisuus, alalla työskentelevien rautainen ammattitaito sekä harvinainen halu tehdä yhteistyötä myös kilpailijoiden kanssa alan edun vuoksi sekä lisätä henkilönsuojainten arvostusta ja käyttöä.

--------------------------------------------------------------------------------------------

Nimi: Esa Kärnä

Titteli: Yrittäjä

Työnantaja: Kärnä Oy

--------------------------------------------------------------------------------------------

Kysymykset:

Millainen koulutus sinulla on?

Olen käynyt ammattikoulun metallilinjan. Armeijan jälkeen suoritin oppisopimuskoulutuksena myös kauppaoppilaitoksen opinnot.

Kuinka päädyit suojainalalle/työturvallisuuden pariin? Urapolkusi keskeisimmät vaiheet?

Olen sananmukaisesti kasvanut alalle. Vanhemmillani oli alan yritys, joten vapaa-ajan juoksurahat tehtiin vanhempien yrityksessä. Ensimmäinen tehtäväni oli saumurin käyttö, tein Saurilan Timon yritykselle maalarinhuppuja, ns. paperihuppuja maalipölyltä suojautumista varten. 80-luvulla tarkastin ja korjailin satamanostoliinoja, joita koevedettiin koulun jälkeen illalla. Pleissasin 16mm tukiköysiä viikonloppuisin ja koulun jälkeen. Jo 17-vuotiaana olin kehittelemässä isäni mukana pylvästyöskentelijän tukivyötä ja pelastustekniikoita Telelle, siitä varsinaisesti alkoi työskentely putoamissuojainten parissa. Armeijan jälkeen siirryin täysipäiväisesti oppisopimuksella vanhempieni yritykseen. Omistajaksi ryhdyin vuonna 2002 ja yrityksen toimitusjohtaja minusta tuli 2000.

Mikä työssäsi inspiroi?

Työlläni ja tietotaidollani turvaan jonkun ihmisen työpäivän ja hän pääsee turvallisesti kotiin. Tavoitteena on myös työntekijöiden työtaakan helpottaminen ja ergonomian parantaminen. Pystyn auttamaan ihmisiä työni kautta ja yksikään päivä ei ole samanlainen. Työssäni voin käyttää vuosien varrella kertynyttä tietotaitoa ja perustamaan uusia ratkaisuja aiemmin oppimani varaan.

Minkä alan ihmisten kanssa teet paljon yhteistyötä?

Enimmäkseen sähkö-, tele- ja voimajohtoalan ihmisten kanssa. Olen ollut jo nuoresta asti tämän alan kanssa tekemisissä. Siinä on nähnyt koko kehityskaaren – miten tehtiin ennen ja miten tehdään nyt. Headpower – kattojärjestön ja Työturvallisuuskeskuksen kanssa teen yhteistyötä: konsultointia, tarkastuksia ja huoltotöitä.

Mitä haluaisit vielä oppia?

Delegoimaan omia töitäni muille. Minulla on taipumus yrittää hoitaa kaikki itse, vaikka ei tarvitsisi. Tietotaidon kun jollain tavalla onnistuisi siirtämään toiselle helposti, delegointi ei olisi vaikeaa.

Miten huolehdit omasta työturvallisuudestasi ja työssä jaksamisesta?

Voisin huolehtia työssä jaksamisesta paremminkin. Reissupäiviä on paljon ja yritän huolehtia siitä, että käyn iltaisin ulkoilemassa ja pyöräilemässä maastossa. Kuljetan pyörää työmatkoilla mukana. Iltaisin tulee työpäivän jälkeen vastailtua sähköposteihin.

Asiakkaan luona työturvallisuudesta huolehditaan asiakkaan vaatimusten mukaan. Käytän työssäni jatkuvasti suojaimia: turvajalkineet, suojalasit jne. ovat koko ajan käytössä. Tien päällä huolehdin siitä, että en aja väsyneenä. Harrastan 15 min torkkuja tien sivussa, jos olen oikein väsynyt. Paljon työkseen matkustavalla liikenne on suurin riski, joten tauottaminen on erittäin tärkeää. Lähden aina ajoissa, jotta ei tule kiire ja ehdin ottaa taukoja tarpeen mukaan.

Missä näet itsesi ja suojainalan kymmenen vuoden kuluttua?

Kymmenen vuoden päästä työuraa on vielä jäljellä. Toivon että minun ei enää tarvitse ajaa jokaista kilometriä itse, vaan joku toinenkin pystyy hoitamaan asioita.

Vaikka teemme paljon töitä, työturvallisuus ei ole kymmenen vuoden päästä valmis. Toivon, että siihen mennessä myös työntekijöillä on ymmärrys, että kysymys on heidän turvallisuudestaan, ei ainoastaan lain kirjaimen täyttämisestä. Kymmenen vuoden päästä myydään edelleen suojaimia, mutta en usko että mitään erityisen radikaalia keksitään ainakaan putoamissuojauksen osalta - samat fysiikan lait pätevät edelleen. Ehkä jotkin tekniset ratkaisut ovat edenneet niin, että henkilön ei tarvitse fyysisesti suorittaa työtehtäviä kaikissa paikoissa, vaan esimerkiksi robotti voi tehdä huoltotöitä joissain kohteissa.

Mikä on mottosi?

Ihmeitä teemme hetkessä, mahdottomat asiat vievät vähän enemmän aikaa!

Mikä työssäsi nauratti viimeksi?

Hymy ja nauru ovat aina herkässä, tämä on hauskaa hommaa